Ylläpito

Näitä kyläsivuja ylläpitävät Nukarin kylätoimikunta ja Nukarin koululaisten tuki ry (NKT)

Nukarin kylätuotteet

Lahjaideoita, itselle, kotiin, ystäville, nykyisille ja entisille nukarilaisille...

Kyläkirja
Irtotee
Postikortti
Postimerkki
Kyläkassi
Heijastin
Kylähuppari
T-paita

***

Katso lisätiedot "Nukarin tuotteet" sivulta! Myyntituloilla tuetaan kylätoimikunnan toimintaa.

Nukarin oma ryhmä Facebookissa!

Nähtävää kylällä

Koulumuseo

Koulumuseo.jpg

Nykyisessä Nukarin koulumuseossa aloitti vuonna 1873 toimintansa Nurmijärven ensimmäinen kansakoulu. Koulun perusti läheisen Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz. Rouva piti tärkeänä, että kartanon alustalaiset, työmiehet ja torpparit ja ennen kaikkea heidän lapsen

sa saivat oppia ja sivistystä. Ensimmäisenä syksynä kouluun kirjoittautui 41 oppilasta. Vuonna 1900 koulu lahjoitettiin kunnalle.


Nukarin uusi koulu valmistui 1906. Vanhaa koulua käytettiin vielä senkin jälkeen koulutarkoituksiin. Koulunkäytön jälkeen rakennus on ollut monessa käytössä. Talossa asui kosken rannalla olleen lumpputehtaan työntekijöitä. 1920- ja 1930-luvuilla rakennus oli kulkutautisairaalana, mm. vuonna 1930 talossa hoidettiin kulkutautina riehuneeseen tulirokkoon sairastuneita potilaita. Sota-aikana koulurakennus oli armeijan käytössä, myöhemmin terveystalona ja vielä jonkin aikaa kauppana.

Koulumuseo avattiin vuonna 1981. Koulumuseon esineistöä on koottu kunnan kaikilta kouluilta. Museossa esitellään nurmijärveläisten koulunkäyntiä 1800-luvulta peruskoulun tuloon saakka.

Nukarin koulumuseo on avoinna kesäaikana ryhmille sopimuksen mukaan.
Lisätietoja koulumuseosta Nurmijärven sivuilta. 

Lähde Nurmijärven museo.

Nukarinkoski

Nukarinkoski on Vantaanjoen suurin koskijakso. Pituutta koskelle kertyy 1300 metriä ja pudotusta 25 metriä. Tutustu lähemmin omalla sivulla.


Kalliolan Nurmijärven klinikka, Vantala

Kalliolan Nurmijärven klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmaisten hoitoon. Hoitomalli tunnetaan maailmalla nimellä Minnesota-malli - Suomessa nimellä Myllyhoito. Hoidon keskeisenä ajatuksena on yhdistää moniammatillinen työskentely ja AA-liikkeen avulla raitistuneiden henkilöiden kokemus toipumisesta. Moniammatillisuus tarkoittaa sitä, että potilaan hoitoon osallistuvaan henkilökuntaan kuuluu mm. lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, teologi, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, päihdeterapeutti. Koulutuksen lisäksi monilla henkilökunnan jäsenillä on myös omakohtainen kokemus päihderiippuvuudesta toipumisesta. Hoitojakso on 28 vrk kestävä intensiivinen kokonaisuus. www.kalliola.fi

Vantala - huvila Vantaanjoen varrella

Teologian tohtori Sigfrid Sirenius rakennutti 1924 perheelleen kesäpaikan, jonka nimeksi tuli Vantala, koska se sijaitsi Vantaanjoen rannalla - näin on setlementeissä ollut tapana tehdä. Ollessaan merimiespappina Lontoossa hän oli tutustunut setlementtiliikkeeseen. Palattuaan Suomeen Sirenius perusti 1919 ensimmäisen setlementin Helsingin Kallioon. Paikka sai nimekseen Kalliola. Setlementti-sana tulee englannin kielen sanasta settle down, joka tarkoittaa sitä, että asetutaan asumaan niiden ihmisten pariin, joiden kanssa kristillisyhteiskunnallista sosiaalityötä tehdään. Kalliola on poliittisesti puolueeton ja noudattaa avointa ekumeenista linjaa suhteessa uskontoon. www.setlementtiliitto.fi

Sigfrid Sirenius nimitti Vantalaa ”rauhan majaksi”. Tämän rauhan täytyi olla sisäistä laatua, kun katselee vieraskirjojen katsomaa ihmisten virtaa(Topi Tarkka). Vieraita kävi ympäri Suomea, Pohjoismaita, aina Japania myöten. Ihmiset tulivat Vantalaan henkisesti virkistäytymään, kuuntelemaan ja kyselemään, mutta he tiesivät myös voivansa luottavaisesti avautua. Tapahtumista tärkeimmäksi muotoutui setlementtityöntekijöiden neuvottelukokous. Näitä ”Vantalan kokouksia” pidettiin kunnes setlementtityöntekijöiden joukko oli kasvanut niin suureksi, että Vantalan tilat eivät enää riittäneet ja toiminta siirtyi muualle.

Hiljalleen Vantala muodostui Nukarin nuorison toimintakeskukseksi. Vantalassa kokoontuivat mm. ompeluseura, Vantalan piiri ja Nukarin nuoret. Kylän väkeen Sireniuksella oli paljon yhteyksiä. Vantalassa on monta avioparia vihitty ja monta lasta kastettu. Eräs merkki kylän yhteydestä Vantalaan on puutarhakeinu, jonka kylän miehet kävivät pystyttämässä Vantalan puutarhaan aamuyöstä 15.7.1927. Keinu oli kyläläisten onnittelu Sigfrid Sireniuksen 50-vuotissyntymäpäivänä. Samana päivänä Sirenius sai Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtorin arvon.

Kun Sirenius kuoli, löytyi testamentti, josta ilmeni, että hän vaimonsa Lyylin kanssa haluaa lahjoittaa Vantalan kiinteistön ”Kristillis-yhteiskunnalliselle työkeskusliitolle” palvelemaan setlementtiasiaa. Lahjoitukseen kuului myös salin kalusto, jonka Sirenius oli hankkinut 1906 ollessaan Antwerbenissa merimiespappina.

1960-luvun alussa monet teollisuus- ja liikelaitokset rakensivat kurssikeskuksia. Tuohon aikaan ajateltiin, että henkisellä alalla olisi myös tärkeä rakentaa vastaavia keskuksia. Rahaa ei ollut, mutta erilaisten lahjoitusten ja valtaisan talkootyön turvin Vantalan kurssikeskus valmistui jouluksi 1964. Vantalaan kehittyi vireä kurssitoiminta. Järjestettiin monia jopa viikonkin mittaisia kursseja: hiihtoleirejä, rippikouluja, AA-ryhmien kokoontumisia… Tiloja vuokrattiin myös yritysten koulutuskäyttöön, kunnes energiakriisi ja sitä seurannut taloudellinen taantuma ajoi Vantalan talouden ahdinkoon. Koko kiinteistö vuokrattiin Kellokosken sairaalalle, myyntiäkin valmisteltiin. Setlementtityö Vantalassa päättyi hetkeksi.

Kalliolan kuntoutusklinikka

Uusi vaihe Vantalan vaiheissa koitti vuoden 1983 lopussa, kun Kalliolan setlementti osti kiinteistön ja perusti sinne päihdeongelmaisten kuntoutusklinikan. Ensimmäinen klinikka oli perustettu Espooseen 1982 ja nyt toiminnan laajentuessa tarvittiin lisää tilaa. Näin Setlementtityö jatkui Vantalassa ja Sireniuksen perikunta pystyi huokaisemaan helpotuksesta.

Vuonna 1992 toteutettiin Vantalassa suuri uudisrakennus, joka mahdollisti koko Myllyhoitotyön keskittämisen Nurmijärvelle. Tässä yhteydessä päihdeongelmaisten läheiset saivat myös omat toimitilansa. Laajennus oli onnistunut, mutta toiminnan ylläpito oli raskasta. Suomi oli ajautunut sodan jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin. Potilaita ei ohjautunut hoitoon entisen tapaan. Laman yli kuitenkin päästiin ja hieman jo ränsistynyt Vantalan kurssikeskus tarvitsi perusteellisen korjauksen. Vuonna 2001 saatiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella aikaan perusteellinen saneeraus. Samassa yhteydessä kuuden kuukauden hoito ns. pidennetty mylly sai uudisosan ja omat toimitilansa.

Tällä hetkellä Nurmijärven klinikka on nykyvaatimuksien mukainen kokonaisvaltainen kuntoutuskeskus luonnonkauniin Nukarin kosken varrella. Sireniuksen huvilan ”rauhan majan” ympärille on vähitellen rakentunut noin 50 -paikkainen Suomen johtava päihdehoitopaikka, joka on erikoistunut työelämän päihdeongelmaisten sekä heidän läheisten hoitoon.

Jyrki Lausvaara
klinikan johtaja
Lähde: Topi Tarkka: ”Sigrid Sirenius, legenda jo eläessään”
Lisätietoja
www.kalliola.fi