Ylläpito

Näitä kyläsivuja ylläpitävät Nukarin kylätoimikunta ja Nukarin koululaisten tuki ry (NKT)

Nukarin kylätuotteet

Lahjaideoita, itselle, kotiin, ystäville, nykyisille ja entisille nukarilaisille...

Kyläkirja
Irtotee
Postikortti
Postimerkki
Kyläkassi
Heijastin
Kylähuppari
T-paita

***

Katso lisätiedot "Nukarin tuotteet" sivulta! Myyntituloilla tuetaan kylätoimikunnan toimintaa.

Nukarin oma ryhmä Facebookissa!

Historia

Nukarin läpi virtaava Vantaanjoki on todennäköisesti tuonut asutusta Nukarille jo kivikaudella. Nukarilta onkin löydetty kolme kivikauden esinettä; tasataltta, vasarakirves ja hiottu kivi. Pronssikaudella asutus hävisi, kunnes taas rautakaudella koko Uusimaa oli lähinnä virolaisten ja myöhemmin hämäläisten metsästysmaata. Ruotsin ristiretkien myötä levisi asutusta taas Nukarille.

Nukarinkosken eli Pengerkosken yli kulkeva silta ja Helsingistä Hyvinkäälle kulkeva tie edellyttivät 1650 -luvulla vakituista hoitajaa. Porvari Erkki Nukari ilmoittautui halukkaaksi sillanvartijaksi, jos saisi läheisestä metsäseudusta itselleen tilan. Vuonna 1662 maaherra Ernst Johan Creutz antoikin Erkki Nukarille oikeudet Vantaan itäpuolella sijaitsevaan Vantaankorpimaahan eli nykyisen Nukarin kylän alueeseen. Nukari perusti kestikievarin ja rusthollin ja häntä voidaan pitää Vantaankorven ensimmäisenä varsinaisena viljelijänä.

Nukarinkoskella on ollut iso merkitys myös Nukarin kylän teollistumisessa. Jo 1500-luvun loppupuolella koskeen rakennettiin vesimylly ja 1660-luvulla myllyjä oli jo kaksi. Lisäksi kosken varrelle rakennettiin sahoja ja 1900-luvulla toisen myllyn yhteydessä toimi lumpputehdas. Nurmijärven kunnan sähkölaitos suunnitteli 1920-luvun vaihteessa voimalaitoksen rakentamista Nukarinkoskeen, mutta siitä jouduttiin luopumaan korkeiden kustannuksien vuoksi. Nukarinkoskea käytettiin puiden uittoon 1920 – 1950 luvuilla.

Lähteet
Tommila Päiviö, Nurmijärven pitäjän historia
Heikkilä Leena, Nukari - kylä Pengerkosken partaalla